Tutustu kanssamme tanskalaiseen Klitmøllerin kylään

Joka vuosi rannikkokylän väkimäärä kuitenkin moninkertaistuu, kun ammattisurffaajat ja uteliaat vasta-alkajat saapuvat kaikkialta maailmasta ottamaan mittaa Pohjanmeren aalloista. Rannikon tuulisuus ja voimakkaat aallot luovat ihanteelliset olosuhteet vesiurheilulajeille kuten purjelautailulle, surffaukselle ja SUP-lautailulle.

Matkustimme Klitmølleriin tapaamaan kolmea paikallista surffaajaa – Susannea, Annikaa ja Paulaa – tutustuaksemme poikkeuksellisen tiiviin kyläyhteisön surffauskulttuuriin ja selvittääksemme, millaista on elää rannikon rauhallisessa tahdissa luonnon ollessa niin tiivis osa arkea.

Mikä Klitmøllerin kylässä on erityistä?

Susanne: Klitmøller on monimuotoinen, ja ihmiset ovat hyvin avoimia. He välittävät toisistaan ja jokainen saa olla oma itsensä. Ruokakauppaan voi ihan hyvin mennä pyjamassa tai märkäpuvussa. 

Paikallinen surffausklubi on monelle perheelle kylän keskipiste – niin lasten kuin aikuistenkin mielestä. Aikuisetkin voivat opetella surffaamaan ja pitää hauskaa – ikärajaa ei ole. Mielestäni tämä kuvaa Klitmølleriä ylipäätään: iällä ei ole merkitystä. Tärkeämpää on, millainen ihminen olet, mitä haluat ja miten kohtelet toisia.

Meillä on täällä aivan ainutlaatuinen surffauskulttuuri. Olen surffannut Klitmøllerissä yli 30 vuotta ja olemme perheenä olleet auttamassa monia lapsia vesilajien ja rantaelämän pariin. Olemme nähneet, kuinka sekä kylä että ihmiset ovat kehittyneet. Kylän autenttisuus on mielestäni vaalimisen arvoista. Haluamme kaikki pitää huolta meille rakkaasta paikasta.

Annika:: Kylä on syrjäinen, ja siitä syntyy erityinen yhteisöllisyyden tunne. En usko, että täällä olisi samanlaista, jos emme olisi niin syrjässä, koska nyt ihmiset ovat hakeutuneet tänne nimenomaisesti. Samanhenkisistä ihmisistä muodostuu silloin aivan erityinen yhteisö.

Paula: Klitmøllerin erottaa muista vahva yhteisöllisyyden tunne. Jos ilta pimenee ennen kuin viimeinen on pois vedestä, häntä jäädään odottamaan. Toisista pidetään huolta. 

Millaista on elää luonnon helmassa?

Susanne: On erityistä asua lähellä merta ja aivan kansallispuiston kupeessa. Voimakkaat luonnonelementit ovat muokanneet maisemaa ja myös meitä ihmisiä. 

Annika: En ole aiemmin kohdannut mitään vastaavaa. Hiekkadyynit ja meri ovat karuja elementtejä, mutta silti uskomattoman kauniita. 

Paula: Näin lähellä merta on luonnollista, että ihmiset kokoontuvat veden ääreen. He tulevat kalastamaan tai surffaamaan tai ihan vain uimaan. Meri yhdistää meitä erityisellä tavalla, ja arvostan sitä suuresti.

Mikä surffaamisessa vetää puoleensa?

Susanne: Minua vetävät puoleensa meri ja valo. Olen ehkä enemmän kesäsurffaaja – siitä saan äärimmäisen vapauden tunteen. Kesällä voin olla paljain jaloin ja yhtä luonnon kanssa. Vedessä, veden päällä ja veden äärellä. Silloin tunnen olevani elossa ja minulla on noista hetkistä paljon voimakkaita kokemuksia. 

Minua kiehtoo myös leikkisyys. Aaltojen kanssa voi leikkiä ihan niin kuin ystävienkin kanssa. Välillä ratsastamme aallolla porukalla ja silloin sanomme, että meillä on "juhlat". Joskus pääsen samalle aallolle kuopukseni kanssa ja saan siitä uskomatonta riemua – se on paras tunne ikinä.

Annika: Minua kiehtoo vapauden tunne. Muistan kun sain ensimmäistä kertaa niin sanotun "vihreän aallon", eli aivan ehjän aallon. Jäin heti koukkuun siihen tunteeseen. 

Paula: Surffaaminen voi tuntua melkein meditatiiviselta. Siinä ei voi ajatella mitään muuta ja mieli rentoutuu kunnolla. 

Parasta siinä on kuitenkin vedessä olemisen hauskuus. Olen aina hyvällä tuulella surffaamisen jälkeen – jopa sateisina päivinä. Vedessä on vain niin mahtavaa. Joskus on sellaisia päiviä kun ei tee mieli lähteä ulos, mutta lähtee silti, koska siitä tulee hyvälle tuulelle.